lauantai 20. lokakuuta 2018

Sanat joita käytämme

Eilen oli Kangasalan seurakunnan nuorten aikuisten illassa aiheena seksuaalisuus. Puhuttiin siitä, kuinka Jumala haluaa kutsua meidät näkyviksi, sellaisiksi kuin olemme. Aihe kosketti. Kyyneliltä ei vältytty.

Lumi veti osana iltaa pienen työpajan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvistä termeistä. Yksi osallistujista halusi vielä lisätä oman toiveensa sanoihin, joita ei kannata käyttää:


Sanat, joita käytämme, muokkaavat maailmaa. Ne voivat satuttaa, ne voivat parantaa. Usein käytämme sanoja vähän kuin kiireessä, miettimättä mitä ne tekevät.

Kyllähän kirkolla on ongelma, joka liittyy homoihin. On monenlaista mielipidettä avioliittoon vihkimisestä, suhteen siunaamisesta, synnistä, lähimmäisenrakkaudesta. Mitä tehdä, jotta nämä mielipiteet voisivat elää rinnakkain samassa yhteisössä?

Älkää rakkaat ystävät kuitenkaan kutsuko sitä homo-ongelmaksi. Se saa homon tuntemaan itsensä ongelmaksi. Roskaksi, joka pitäisi lakaista pois. Jota ilman kaikilla oikeanlaisilla ihmisillä olisi niin rauhaisaa ja mukavaa keskenään.

Ollaan mieluummin voimavaroja, ei ongelmia. <3

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Chatin helmiä

Meillä oli tänään hieno chat karismaattisesta kristinuskosta.

Tässä yhden chatin osallistujan kiteytys:

Jotkut ihmiset karsastaa erilaisuutta ja hakee Raamatusta sille oikeutusta.

(Huom. Tämä ei viittaa karismaattisuuteen sinänsä.)



keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Sähköjänisviikko

Luulimme, että Pride-kesän loppuminen lopettaisi myös reissaamisemme, mutta näinhän ei ole käynyt. Kuluneen viikon aikana olemme viettäneet päivän Päijät-Hämeessä, Asikkalan seurakunnan omistamassa leirikeskuksessa. 


Leirikeskuksessa eli Kinismajalla koulutimme Hollolan rovastikunnan nuorisotyöntekijöitä yhdessä kirkon rippikoulutyön asiantuntijan Jari Pulkkisen sekä Malmin seurakunnan nuorisotyönohjaajan Eppu Rantalan kanssa.

Meidän vastuullamme koulutuksessa oli mm. terminologia.


Sunnuntain vietimme Helsingissä Setan kokemuskouluttajakoulutuksessa.


Meidän lähestymistapamme kokemuskouluttajuuteen on hieman erilainen kuin Setalla, mutta tämä ei haittaa. Yhteistyö kattojärjestön kanssa on antoisaa. Ja koulutuksen osallistujista useampi oli kiinnostunut toimimaan kouluttajina meidän hankkeessamme, mikä tietenkin ilahduttaa suuresti. Jos joku innostuu kokemuskouluttajuudesta, niin yhteydenotot ovat jatkuvasti tervetulleita! Huom! Emme lähetä kokemuskouluttajia koskaan yksin mihinkään. 

Eilen eli tiistaina reissasimme sitten Itä-Suomeen, Mikkeliin. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta oli tullut kutsu, ja palaveerasimme sateenkaari-ihmisten kohtaamisiin liittyvistä vaikeuksista mm. tuomiorovastin ja paikallisen Setan edustajan kanssa. 

(Tuomiorovasti on muuten aika pelottava nimi. Se on käännös ruotsin sanasta domprost. Samaa joukkoa kuin tuomiokirkko, domkyrka. Etuliite dom ei kuitenkaan alun perin tule ruotsin tuomiota tarkoittavasta sanasta, vaan latinan domus-sanasta. Domus on talo eli koti. On hyvä muistaa, että tuomiorovasti on oikeasti kotirovasti.)

Kohta on Mikkeli Priden aika. Ehdimme Mikkelin-reissullamme pitää palaveria tapahtuman moottorin Iina Särkän kanssa. 


Reissujemme lomassa olemme toki olleet myös toimistolla. Normaalien (tylsien?) toimistojuttujemme ohella olemme nauttineet yhteistyöpalaverista Pirkanmaan Setan/Sinuiksi-palvelun, Setlementti Tampereen Didarin sekä Loisto setlementin Sopu-työn ja Bahar-hankkeen kanssa.


Kunniaväkivaltaan liittyvät kysymykset ovat Didarin, Sopun ja Baharin erityisosaamisaluetta. Tapaamisesta jäi käteen mm. se, että kunniaväkivalta ei liity ainoastaan tiettyihin maahanmuuttajataustaisiin ryhmiin. Se voi liittyä myös joihinkin lähinnä kantasuomalaisista koostuviin yhteisöihin, joissa esim. yhteisöstä irtaantunutta kartetaan.

Perjantaina yhteistoimistollamme oli avoimet ovet ammattilaisille. Paikalle tuli kivasti väkeä. Ideoita erilaisista yhteistyökuvioista syntyi, uusia tuttavuuksia solmittiin ja vanhoja vahvistettiin.

Olomme on hieman väsynyt kuluneen sähköjänisviikon jälkeen. Pyydämme anteeksi, että emme ole aina  ehtineet vastailla sähköposteihin tai olla muuten niin reippaita kuin olisimme halunneet.


perjantai 5. lokakuuta 2018

"Eheytyskysely", osa 2

Tässä toinen sukellus kyselyymme seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin muutospyrkimyksistä. Kertauksen vuoksi: kyselyyn vastasi 73 ihmistä. Tarkemmat tiedot kannattaa lukea ykkösosasta.

Mediassa on nostettu usein esille, että Valvira on kieltänyt eheytyshoitojen antamisen osana terveydenhuollon ammattilaisten ammatinharjoittamista vuonna 2013. Vallalla on käsitys, että ammattilaiset voisivat näitä hoitoja kuitenkin vapaa-ajallaan ja ammattiroolin ulkopuolella antaa.

Lumia jäi kaivelemaan tuo vuosi 2013. Hän selaili Valviran arkistoja ja kyseli sateenkaariaktivisteilta muistikuvia, missä tämä kielto oikein annettiin. Kunnollista vastausta ei löytynyt. Lopulta hän soitti Valviraan ja sai sopivan virkailijan langan päähän.

Puhelu selvensi asioita. Ensinnäkin sen, että Valvira ei varsinaisesti kiellä mitään hoitomuotoa. Toki Valviran näkemyksen mukaan seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin muutokseen tähtäävät hoidot eivät ole normaalia, hyväksyttyä terveydenhuoltoa. Jos asiakkaalle tällaisia tarjotaan, on tehtävä selväksi, että kyseessä ei ole hyväksytty hoitomuoto. Hoidon mahdolliset riskit ja haitat täytyy myös selittää hyvin.

Virkailija epäili, että mediassa esiintynyt vuosi 2013 on liittynyt johonkin yksittäiseen kanteluun, johon Valvira on vastannut. Kyse on varmasti kantelusta, josta kerrottiin mm. Kotimaa-lehdessä vuonna 2013.

Saimme luettavaksemme Valviran tarkan vastauksenkin kanteluun, kiitos Sinuiksi-palvelun Mikko Väisäsen ja hänen ehtymättömän arkistonsa. Vastauksessa lukee mm. näin: "Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto toteaa, että terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 15§:n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti."

Käsitys siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilö voisi kuitenkin ammattiroolinsa ulkopuolella "eheyttää", perustuu selvästi myös tähän Valviran vastaukseen. Siinä sanotaan näin: "Mikäli terveydenhuollon ammattihenkilö antaa myös niin kutsuttuja vaihtoehtoisia hoitoja tai muuta "terapiaa", hän ei voi antaa eikä markkinoida ko. palveluita terveydenhuollon ammattihenkilönä. Hänen on myös huolehdittava siitä, että asiakas on ymmärtänyt, että kyseessä ei ole yleisesti hyväksytty terveydenhuollon palvelu ja että asiakas on antanut suostumuksensa kyseiseen palveluun."

Puhelimessa Valviran virkailija kuitenkin totesi, että terveydenhuollon ammattilaista koskevat samat ammattieettiset ohjeet myös vapaa-ajalla. Lääkäri ei voi "eheyttää" vapaa-ajallaan tai yksityishenkilönä jotenkin eri lailla kuin ammattiroolissaan.

Asia jäi mietityttämään, ja päätimmekin yhteistyössä Sinuiksi-palvelun kanssa ryhtyä laatimaan asiasta jonkinlaista selventävää pyyntöä Valviraan.

Kyselyn laatimisen aikaan olimme kuitenkin vielä siinä käsityksessä, jonka tuo Valviran vuoden 2013 kannanottokin vahvistaa. Halusimme selvittää hieman myös eheytystä harjoittaneiden ihmisten koulutustaustaa ja sitä, tapahtuiko eheytystoiminta selkeästi irrallaan mahdollisesta terveydenhuollon ammattiroolista.

HUOM! Kyselymme ei ole mikään kattava selvitys eheytyshoidoista ja niiden harjoittajista Suomessa. Tämä on pieni kurkistus maailmaan, joka on suurimmalle osalle kansalaisista aika vierasta maaperää. Kysely antaa viitteitä jostakin, mitä on tapahtunut ja tapahtuu, mutta ilmiöiden yleisyydestä emme valitettavasti voi tällä aineistolla sanoa vielä yhtään mitään.

Kysyimme seuraavan kysymyksen: "Millainen koulutus eheyttämiseesi osallistuneilla henkilöillä oli?" Antamamme vaihtoehdot olivat seuraavat (suluissa niihin tulleet vastaukset):

sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja (9)
lääkäri (1)
psykiatri (2)
psykologi (3)
psykoterapeutti (3)
muu sosiaali- tai terveydenhoitoalan koulutus, mikä? (2)
teologinen koulutus (19)
en tiedä (22)
jokin muu, mikä? (13)

Avoimiin vaihtoehtoihin tuli seuraavat vastaukset:
kouluterveydenhoitaja
teologian opiskelija
lähisukulaisia
media-alan koulutus
Puolestarukoilijat eivät tarvitse mitään koulutusta helluntaiseurakunnassa.
Ei ollut mitään ulkopuolista "hoitoa", kyse oli ihan itsenäisestä oman elämänsä rajaamisen yrittämisestä.
Ei mitään "normaalia" koulutusta tietääkseni.
pastoraalikoulutus Iso Kirja*
En ollut yhteydessä kenenkään henkilön kanssa. Yksin pohdin asiaa.
myös maallikkojen rukouspalvelu /vertaistuki
sielunhoitoterapeutti
opettaja

*Iso Kirja -opisto (nykyään IK-opisto) on kristillinen kansanopisto Keuruulla. Opiston edeltäjä oli Helluntaiherätyksen Raamattuopisto. 

Yksi vastaajista oli ollut psykiatrisessa polikliinisessa hoidossa ja psykoterapiassa, joiden tarkoitus oli lähinnä selvittää syitä, miksi hän ei hyväksynyt seksuaalista suuntautumistaan. Hoitohenkilökunta ei kuitenkaan ollut toiminut "eheyttäjänä" siinä merkityksessä kuin kyselyssä tarkoitimme. Tämän vastaajan vastauksissa on kuitenkin hyvin kriittinen sävy toimintaa kohtaan, jota hän kuvaa "käänteisenä eheytyksenä". "Sain ja saan edelleen raivokohtauksia ja itsetuhoimpulsseja kun mietin kaikkia niitä ärsyttäviä hetkiä kun joku terveydenhuollon tai yksilöterapian terapeutti on pyrkinyt manipuloimaan minua hyväksymään homouteni. Kaikki heidän ehdotuksensa ja hoitokeinonsa ovat puhdasta roskaa. Satoja tunteja, monia vuosia, useita psykologeja, lääkäreitä, terapeutteja ja lääkityksiä. Kymmenkunta itsemurhayritystä ja lisää tulossa, toivottavasti lopullinen."

Toinen vastaajista kuvaa terapiasuhdetta näin: "Terapeutti ei yrittänyt minua eheyttää,vaan se oli oma tavoite psykoanalyysilleni. Terapeutti oli hyvin ammatillinen ja kunnioittava, salliva."

Kun pudotamme näiden vastaajien eheyttämiseen osallistuneet ammattilaiset pois, voimme päivittää vastausvaihtoehtomme:

sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja (8)

lääkäri (1)

psykiatri (1)

psykologi (1)

psykoterapeutti (1)

muu sosiaali- tai terveydenhoitoalan koulutus, mikä? (2)

teologinen koulutus (19)

en tiedä (22)

jokin muu, mikä? (13) sis. mm. kouluterveydenhoitaja, sielunhoitoterapeutti, opettaja


Kysyimme myös kysymyksen: "Jos eheyttämiseesi osallistuneella henkilöllä oli jokin sosiaali- tai terveysalan koulutus, harjoittiko hän eheytystoimintaa ammattinsa puitteissa?"

Kolme vastaajista kertoi eheytyksen tapahtuneen (sosiaali- tai terveysalan) ammattiroolissa. Näitä ammattilaisia olivat lääkäri, psykiatri, psykologi sekä sairaanhoitaja/terveydenhoitaja. Lääkäri eheyttäjänä ajoittui vuosille 1980-90. Psykiatrin ja psykologin ilmoitettiin toimineen ammattiroolissaan eheyttäjinä ajanjaksolla 1990-2000. Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja ajoittui vuosille 2017-2018.

Ylempänä linkittämässämme artikkelissa Valviran terveydenhuollon valvontaosaston johtaja Tarja Holi toteaa: "Asiakkaalle on oltava täysin selvää, hakeutuuko hän terveydenhuollon palveluja saamaan vai jotain muuta palveluja." Kyselyymme vastasi 11 ihmistä, jotka eivät olleet varmoja, tapahtuiko eheytys ammattiroolissa vaiko ei. Kuusi näistä epätietoisista vastaajista ilmoitti, ettei tiennyt (ainakaan kaikkien) eheytykseensä osallistuneiden koulutustaustaa, kuusi ilmoitti koulutukseksi teologisen. Huom. jotkut vastaajat ilmoittivat useampia koulutuksia. Yksi ei vastannut aiempaan koulutusta koskevaan kysymykseen.

Ammattiroolin suhteen epävarmoista vastaajista neljä ilmoitti selkeästi, että eheyttämiseen osallistuneilla henkilöillä oli sosiaali- tai terveysalan koulutus. Kolme vastaajaa ilmoitti koulutukseksi sairaanhoitajan/terveydenhoitajan, yksi muun sosiaali- tai terveydenhoitoalan koulutuksen. Kaikki eivät halunneet kertoa ajanjaksoa, jolle eheytymisyritykset ajoittuivat. Yksi vastaajista ilmoitti vuodet 2000-2005, yksi vuodet 2010-2016.

Ammattiroolit ja kyselyn vastaukset ovat herättäneet meissä paljon keskusteluita ja pohdintoja. Kysymys eheytyksestä on monimutkainen, mistä kertoo mm. saamamme vastaus, jossa "käänteinen eheytys" koettiin ärsyttävänä ja jopa itsetuhoisia impulsseja nostavana.

Aiheesta on keskusteltu pitkään eri puolilla maailmaa. Washington Timesissa vuonna 2006 ilmestyneen artikkelin mukaan APA:n (American Psychological Association) presidentti Gerald P. Koocher lausui näin: "Täydellisessä, monipuolisessa terapeuttisessa suhteessa terapeutin velvollisuus on aina kunnioittaa potilaan valintaa ja auttaa potilaita saavuttamaan päämääränsä. - - Tulen aina kannattamaan sitä erittäin tärkeää seikkaa, että tarjoamissamme palveluissa tulee tarkoin noudattaa potilaiden toiveita."

Jos potilaan päämäärä on muuttua homosta heteroksi, mitä terapeutti voi tehdä? Voiko hän aidosti tukea asiakasta päämäärässä, jonka uskoo mahdottomaksi?

Onkin tärkeää pohtia, mistä syntyy halu muuttua heteroksi. Koocher jatkaa lausuntoaan näin: "Kun kyseessä on seksuaalinen suuntautuminen, terapeutin on oltava varma siitä, että potilaan halu muuttua ei johdu ympäröivän homofobisen yhteisön asettamista paineista, koska terapia ei muuta sosiaalisia ennakkoluuloja."

Käsite "homofobinen ympäristö" olisi sitten erillisen pohdinnan aihe. Eihän ympäristön tarvitse olla edes kovin homokammoinen, mutta sen normitukset ja paineet vaikuttavat silti. Omaan kyselyymme vastanneista 13 ilmoitti eheytyksen olleen ei-vapaaehtoista. 36 ilmoitti sen olleen vapaaehtoista, mutta mukana oli myös ulkopuolista painetta.

Ammattiroolien ja eheytyksen suhde oli pieni osa kyselystämme, ja totesimme, että tästä tarvittaisiin paljon kattavampi ja isompi selvitys, johon pienillä toimijoilla ei ole resursseja. Saamme toivottavasti heittää jossain vaiheessa pallon vaikkapa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Tässä vaiheessa kyselyn pohtiminen tuntuu sukellukselta tuleen.



  

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Terveisiä Eetulta eli KIRJALLISUUS OMAKOHTAISTEN POHDINTOJEN HERÄTTÄJÄNÄ

”Lukeminen kannattaa aina” – Jörn Donner

Oletko pohtinut elämässäsi oman uskonnollisen tai hengellisen vakaumuksesi sekä oman seksuaalisen ja/tai sukupuoli-identiteettisi risteyskohtia? Ehkäpä jokin kirja on ollut sinulle näissä pohdinnoissa merkittävä virstanpylväs tai ainakin ajatusten herättäjä. Ehkä löysit lukemalla jotakin itsellesi tärkeää, kenties jotakin sellaista, joka johti ajatuksesi tai ehkäpä koko elämäsi uusille urille? Tai jospa löysit uusia näkökulmia, lohtua tai jotakin muuta arvokasta?

Me täällä Taakasta voimavaraksi -hankkeessa kuulisimme mielellämme lukukokemuksestasi ja haluaisimme myös jakaa sen muillekin. Haluaisitko kenties jakaa tällaisen itsellesi tärkeän lukukokemuksen kanssamme ja ehkä myös kertoa, miksi muidenkin hengellisten ja uskonnollisten sateenkaari-ihmisten kannattaisi tutustua juuri tähän kirjaan? Ajattelimme tämän vuoksi käynnistää eräänlaisen virtuaalisen ”lukupiirin”.

Voit osallistua lukupiiriin kertomalla jostakin sinulle tärkeästä kirjasta eräänlaisen kirjareferaatin muodossa. Voit joko referoida jonkin itselläsi olevan kirjan tai pyytää hanketta ostamaan sinulle jonkin tietyn kirjan. Luettuasi kirjan saat pitää sen itse tai lahjoittaa takaisin hankkeelle Pirkanmaan Setan kirjastossa käytettäväksi. Kirjareferaatit julkaistaan hankkeen blogissa sekä nettisivuilla. Referaatit ovat vapaamuotoisia, korkeintaan noin 3-5 sivua pitkiä. Tunteet ja omakohtaiset pohdinnat ovat tervetulleita! Voit julkaista referaatin omalla nimelläsi tai käyttää haluamaasi nimimerkkiä. Kerro referaatissa kirjan merkityksestä itsellesi ja kenties myös muille hengellisille sateenkaari-ihmisille. Saatamme hankkeen puolesta muokata referaattiasi, kuitenkin sinun omaa tekijyyttäsi ja ääntäsi kunnioittaen. Pidätämme myös oikeuden olla julkaisematta referaattia.

Mikäli kiinnostut kirjareferaatin tekemisestä, ole yhteydessä hankkeen ”lukukoordinaattori” Eetuun. Voit aina olla lukupiirin osalta yhteydessä Eetuun tai hankkeen muihin vetäjiin.

Syksyisin lukuterveisin

Eetu Kejonen, Taakasta voimavaraksi -hankkeen ”lukupiirikoordinaattori”

eetu.kejonen@abo.fi

041−700 3172



perjantai 21. syyskuuta 2018

"Eheytyskysely", osa 1

Lopetimme vastausten keräämisen ”eheytyskyselyymme” viime viikolla. Olemme ehtineet tarkastella tuloksia jo jonkin verran.

Vastausten lukeminen ja tämän aiheen käsitteleminen on ollut kaikkea muuta kuin kevyttä ja helppoa. Aihe on raskas jo sinänsä, mutta tätäkin raskaammaksi sen tekee omakohtaisuus. Emme me koordinaattorit ole syntyneet sateenkaarilippua heiluttaen, eläneet aina tasapainoisessa ja hyväksyvässä suhteessa itsemme, seksuaalisuutemme ja sukupuolemme kanssa. Elämäämme on mahtunut ympäristöstä noussutta inhoa, uskonnosta kumpuavia nujertavia asenteita, itse-epäilyksiä, kyseenalaistamista.

Kyselyn myötä olemme pohtineet monenlaisia asioita. Kuten sitä, kuinka sekä seksuaalisuudella että hengellisyydellä on iso tarttumapinta varhaisiin kiintymyssuhteisiimme ja puutteisiin näissä suhteissa. Puhe, jossa joku tietää Totuuden, voi mennä kaikkien suojamuuriemme läpi. Se osuu siihen osaan, joka suostuu toisen - isomman ja viisaamman - tahtoon. Se osuu siihen osaan, joka kaipaa opastusta, neuvoa ja johdatusta. Tietä, totuutta ja elämää. Tien, totuuden ja elämän vuoksi voi joskus syödä vaikka rautanauloja. ”Olen särkynyt saviruukku, pala palalta murtui pois” lauletaan suositussa hengellisessä laulussa. Kun ihminen murtuu tai hänet murretaan, tuloksena ei välttämättä ole entistä ehompi ihminen. Tuloksena voi myös olla ahdistus, masennus, mielen hajoaminen, itsemurha.

Mutta palataan itse kyselyyn. Ensin esittelemme tietoja siitä, minkälaisia vastauksia saimme. Varautukaa lukuihin! Luottamuksellisuuden vuoksi olemme suomentaneet ruotsinkieliset kommentit.

Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 73 ihmistä. Suuri kiitos kaikille teille! Vastauksenne olivat arvokkaita ja tärkeitä. 

Sitten niitä lukuja. Vastaajien ikäjakauma oli seuraavanlainen: 


Alle 15-vuotiaita vastaajia ei ollut, ei myöskään yli 70-vuotiaita. 

Eheytymisyritysten aikaiset asuinpaikat jakautuivat seuraavasti: 


Seksuaalisen suuntautumisensa vastaajat määrittelivät seuraavasti: 


Romanttisen suuntautumisensa seuraavasti: 


Sukupuoli-identiteetiksi ilmoitettiin seuraavat:


Vastaajista 61 kertoi hyväksyvänsä seksuaalisen suuntautumisensa, 7 ei osannut sanoa, 3 ei hyväksynyt. Lisävalaistusta saimme kommenteista, joista poimimme muutamia tähän:

"Seksuaalinen suuntautuminen on vaikea hyväksyä, koska ympärilläni on uskovaisia ihmisiä ja heidän mielestä rakkaus kuuluu miehen ja naisen välille."

"Vaikka tiedän olevani homo, silti pidän sitä eräänlaisena rangaistuksena. Ehkä nuoruudessani kuulemani tarinat helvetistä ja sairaudesta liittyvät tähän."


"Elämäni olisi helpompaa jos olisin hetero, mä mahtuisin niihin parsinneulankapeisiin odotuksiin ja voisin elää ilman pelkoa helvetistä."

"Uskonto painaa päälle yhä. Välillä pelkään helvettiä."

"Ahdistus pysyy muutosterapian jälkeen. Olen menettänyt kaikki ystäväni kaapista tultuani." 


Romanttisen suuntautumisensa hyväksyi 59 vastaajaa. (6 ei määritellyt romanttista suuntautumistaan erikseen, joten kysymys sen hyväksymisestä meni vähän ohi.) 4 ei osannut sanoa hyväksyykö romanttisen suuntautumisensa, 3 ei hyväksynyt. Syitä tälle löytyi kommenteista:

"En koska se estää luonnollisen perheen perustamisen ja biologisten lapsien tekemisen parisuhteessa lasten äidin kanssa. En halua kasvattaa lapsia ilman äitiä mutta en myöskään erillisissä talouksissa tai elää lasten äidin kanssa samassa taloudessa. Adoptio on käytännössä hankala prosessi eikä kaikki maat suostu adoptoimaan homoille. Olen luopunut lapsihaaveista, mutta homoudelle en alistu. Kuolen mieluummin. Homous tuntuu samalta kuin yrittäisit väkisin laittaa palapelin palaa väärään kohtaan; vaikka näyttäisi, että se sopisi, se ei sovi koska kuva vääristyy eikä pala pysy kiinni kunnolla jos ollenkaan."

"Koen että äidin rakkauden puutteesta johtuen ihastuminen naisiin on muuttunut osittain romanttiseksi. Kuitenkin uskon Raamattuun Jumalan sanana ja uskon että Jumalan tahto on hyvä. Haluan elää Jumalalle, en itselleni. Jumala loi ihmisen ja on rakastava isä joka haluaa lapsilleen vain parasta."

69 vastaajaa ilmoitti hyväksyvänsä sukupuoli-identiteettinsä (loput eivät osanneet sanoa). 

30 vastaajista kertoi kuuluvansa vastaushetkellä johonkin uskonnolliseen yhteisöön, 41 ilmoitti, ettei kuulu. 

51 vastasi eheytysyritysten koskeneen seksuaalista suuntautumista, 5 sukupuoli-identiteettiä. 6 ilmoitti yritysten koskeneen molempia. 

19 vastaajaa ilmoitti eheytyksen olleen täysin vapaaehtoista. 36 kertoi eheytyksen olleen vapaaehtoista, mutta mukana oli myös ulkopuolelta tulevaa painetta. 7 ei osannut sanoa, oliko eheytys vapaaehtoista vai ei. 13 kertoi, ettei se ollut vapaaehtoista. 

Vapaaehtoisuuteen (eli sen puutteeseen) liittyen saimme vapaamuotoisia vastauksia. Niistä muutamia poimintoja tässä:

"Olen joutunut koko elämäni pienestä lähtien uskonnollisen yhteisön eheyttämäksi."

"Eheytystä yritettiin väkivallalla, sillä uhkaamisella sekä henkisellä väkivallalla ja painostamisella."

"Vanhemmat pakottivat."

"Kyseessä oli selviytymiskeino, sillä tavaroitani varastettiin ja minua häpäistiin julkisesti esim. liikuntatunneilla."

"Olin sen alkaessa alaikäinen. Minut ohjattiin seurakunnasta. Olin täysin yhteisöni tuotos ja vallassa vielä tuolloin."

"Minusta yritettiin ajaa demoneita ulos pitämällä rukoushetkiä, käsiä pääni päällä jne. Kävin kaikissa erilaisissa kristillisissä kokoontumisissa parin vuoden aikana tuloksetta."

"Eheytyksen vaatimus oli sisäänrakennettua yhteisön opetuksessa. Halusin olla kelpaava."

Kysyimme myös, minkälaisilla tavoilla ihmiset olivat koettaneet muuttua (tai heitä oli koetettu muuttaa). Vaihtoehtomme olivat seuraavat (suluissa vastaajamäärät):

vertaisryhmä (4)

ryhmäterapia (1)

yksilöpsykoterapia (5)

perheterapia (2)

pariterapia (1)

sielunhoito (16)

sielunhoitoterapia (11)

konferenssi/kokous (10)

leiri/retriitti (6)

paastoaminen (6)

omatoiminen opiskelu, kirjallisuus (32)

Raamatun lukeminen (25)

jonkun muun pyhän tekstin lukeminen (minkä?) (2)

rukoileminen toisen/toisten kanssa (23)

rukoileminen yksin (27)

demonien tai pahojen henkien pois ajaminen (12)

aversiohoito (inhon tunteiden herättämiseen perustuva hoito) (2)

kosketus- tai hierontahoito tai jokin kehoterapeuttinen työskentely (mikä?) (1)

käytöksen muuttaminen feminiinisemmäksi tai maskuliinisemmaksi (25)

seksistä pidättäytyminen (23)

seurustelusta pidättäytyminen (26)

pidättäytyminen itsetyydytyksestä (15)

heteroseksuaaliset seurustelusuhteet (26)

heteroavioliitto (8)

Aslan ry:n toimintaan osallistuminen (4)

Elävät vedet -toimintaan osallistuminen (6)

jonkin muun eheytystä harjoittavan tahon toimintaan osallistuminen (3)

jotain muuta, mitä (12)

Jokaiseen kohtaan tuli siis vastauksia. Jotain muuta -vastausten poimintoja tässä:

"Seksin harrastaminen heteromiesten kanssa, vaikka se vain ahdisti."

"Itseni toruminen ja haukkuminen."

"Homouden kieltäminen itseltäni mielessäni sekä täydellinen peittely kaikilta. Odottaminen ja "toivominen" että homouteni menisi ohi."

"Minua kiellettiin jo pienestä pitäen leikkimistä tiettyjä leikkejä. Leikkejäni rajoitettiin ja kontrolloitiin. Pukeutumistani vahdittiin. Minun kiellettiin olemasta poika. Teini-iästä alkoi homosuhteiden synnillistäminen, mikä jatkuu edelleen."

"Tunteet pois sulkemalla ja etsien ihastuksia vastakkaisesta sukupuolesta."


Vastaajien muutospyrkimykset olivat kestäneet eri pituisia aikoja, kuten tästä kaaviosta voi havaita:


Ajallisesti ne sijoittuivat vuosille:


Tiedustelimme vastaajilta myös uskonnollista tai elämänkatsomuksellista viiteryhmää eheytysyritysten aikaan. Seuraavat vaihtoehdot saivat vastauksia:

kristinusko (23)

evankelis-luterilainen kirkko (26)

karismaattisuus (8)

helluntailaisuus (18)

vapaakirkko (2)

Jehovan todistajat (1)

agnostismi (8)

ateismi (5)

jokin muu (5)

en halua kertoa (2)

Jokin muu -kohtaan vastanneet ilmoittivat viiteryhmikseen vanhoillislestadiolaisuuden, kirkkoon kuulumisen, sikhiläisyyden sekä uskonnottomuuden. Antamistamme vaihtoehdoista yhtään vastausta ei tullut seuraaviin: ortodoksikirkko, katolinen kirkko, metodistikirkko, Myöhempien aikojen pyhät, islam, juutalaisuus, hindulaisuus, buddhalaisuus, uuspakanuus ja new age. Huom! Tämä ei tarkoita, etteikö näissä ryhmissä kukaan olisi yrittänyt muuttaa seksuaalisuuttaan tai sukupuoltaan. Meidän kyselyymme näitä ei nyt vain eksynyt. 

On tärkeää myös tiedostaa, etteivät muutosyritykset aina liity uskontoon, kuten yllä olevista vastausvaihtoehdoistakin voi huomata. 

Kartoitimme myös syitä, joiden vuoksi ihmiset ovat yrittäneet eheytyä/muuttua. Jokaiseen antamaamme vaihtoehtoon tuli myönteisiä vastauksia:

Uskoin Jumalan haluavan sitä. (25)

Pelkäsin helvettiä. (15)

Ajattelin, ettei ole mahdollista olla samaan aikaan sateenkaari-ihminen ja uskova. (23)

Halusin olla normaali. (41)

Uskoin, että muutos on mahdollinen. (20)

Uskoin, että homouteni tai sukupuoli-identiteettini johtuu lapsuudessa tapahtuneesta hyväksikäytöstä. (3)

Uskoin, että homouteni tai sukupuoli-identiteettini johtuu lapsuuden vaille jäämisen kokemuksista. (17)

Uskoin homouden olevan valinta. (7)

Uskoin, että homoudesta ja/tai sukupuoli-identiteetistä levitetään esim. terveydenhuollossa epäasiallista tietoa. (3)

Pelkäsin HIViä ja muita tauteja. (1)

Pelkäsin jääväni yksin. (23)

Pelkäsin menettäväni yhteisöni ja/tai perheeni. (30)

Halusin miellyttää perhettäni ja/tai yhteisöäni. (34)

Halusin sopeutua normeihin. (34)

Halusin mennä naimisiin ja saada lapsia. (14)

En uskonut, että sateenkaari-ihminen voi olla onnellinen. (13)

Homokulttuuri oli minusta pinnallista. (9)

Homojen ja/tai transihmisten negatiivinen julkisuuskuva. (11)

Minulla ei ollut positiivisia sateenkaari-roolimalleja. (22)

Itseinho ja sisäistetty homokammo. (19)

Pelkäsin menettäväni työni ja/tai asemani. (7)

Pelkäsin olla oma itseni. (34)

Perheeni tai läheiseni pakotti. (19)

Yhteisöni johto pakotti. (9)

Jotain muuta, mitä (8)


Joitain muita syitä olivat mm.:

"Yhteisön aiheuttama paine muutokseen, koska homoseksuaalisuus katsottiin synniksi, jota Jumala ei voisi mitenkään hyväksyä."

"Ajattelin että se olisi helpompaa, en koskaan ajatellut että Jumala ei hyväksyisi minua."


"Halusin löytää todellisen identiteettini."

"En ole antanut suostumustani asialle missään vaiheessa."

Kysymykseemme "Mitä toivoit eheytykseltä?" olimme antaneet seuraavat vaihtoehdot, joihin kaikkiin tuli myönteisiä vastauksia.

Homoseksuaaliset tunteet menisivät pois. (30)

Homoseksuaaliset tunteet vähenisivät. (16)

Muuttuisin kokonaan heteroksi. (33)

Sukupuoli-identiteettini muuttuminen. (12)

Heteroavioliiton solmiminen. (18)

Lapsien saaminen. (11)

Avioliittoni korjaaminen. (3)

Pystyisin elämään selibaatissa. (5)

Rauha seksuaalisuuteni ja/tai sukupuoleni suhteen. (21)

Pääseminen lähemmäksi Jumalaa. (11)

Jumalan tahdon noudattaminen. (23)

Paraneminen lapsuuden hyväksikäytöstä tai vaille jäämisen kokemuksista. (6)

Addiktiivisen käytöksen loppuminen. (6)

Etten tuntisi itseäni epäonnistuneeksi. (21)

Että sopeutuisin paremmin yhteisööni tai perheeseeni. (25)

Jotain muuta, mitä (5)


Joitain muita syitä olivat mm.: 

"Ahdistuksen ja masennuksen katoaminen."

"Että muuttuisin joko heteroksi tai homoksi. Kumpikin kävisi, kunhan ei olisi ns. molempia. Tila on itselleni hajottava, enkä usko että Jumalaa kiinnostaa ketä rakastan."


"En itse toivonut mitään."

Kysyimme myös syitä, jotka olivat saaneet vastaajat lopettamaan eheytymisyritykset. Suluissa jälleen ne, jotka vastasivat myöntävästi ehdotuksiimme.

En onnistunut muuttumaan. (35)

Väsyin yrittämään. (25)

Sain mielenterveysongelmia tai jo olemassa olevat mielenterveysongelmani pahenivat. (27)

Ymmärsin, ettei Jumala vaadi minua muuttamaan seksuaalisuuttani tai sukupuoltani. (21)

Petyin eheytystä harjoittaviin tai sitä johtaviin henkilöihin. (8)

Petyin yhteisööni ja/tai sen johtajiin. (9)

Aloin kyseenalaistaa eheytyksen taustalla olevan ajattelun. (27)

Päätin lähteä pois yhteisöstäni. (16)

Minut käskettiin pois yhteisöstäni. (2)

Luovuin kokonaan uskosta. (8)

Rakastuin. (20)

Sain seksuaalisia kokemuksia, jotka muuttivat ajatteluani. (15)

Tapasin uskovia sateenkaari-ihmisiä. (5)

Huomasin, etteivät sateenkaari-ihmiset olekaan niin kamalia kuin minulle oli uskoteltu. (13)

Jotain muuta, mitä (8)

En ole lopettanut eheytymisyrityksiä. (2)

Jotkut muut syyt eheytymisyritysten lopettamiselle olivat mm. seuraavanlaisia:

"Sairastuin psyykkisesti ja sairaalassa tapasin luterilaisen sielunhoitopastorin, joka rohkaisi minua hyväksymään oman seksuaalisen identiteettini."

"En koskaan ollut kovin aktiivisesti ”hoidossa”, mutta kun ihastumiset samaan sukupuoleen lakkasivat, en sitten siihen asiaan enää pyytänyt rukousta."


"Tunsin, että vaihtoehtoni ovat seksi tai uskonto. Valitsin seksin."

"Minut heitettiin ulos kotoa täysi-ikäistyttyäni ja pääsin vapaaksi pakotetuista, toistuvista eheyttämisvaatimuksista."


Myönteisyys-haitallisuus-akselilla kokemusta luonnehdittiin näin:


Jotain muuta -vastaukset olivat kokonaisuudessaan seuraavat:

"En tule koskaan selviämään siitä."

"Tarpeellinen kokemus. Opin itsestäni kovin paljon."


"Yritin "miehistyä", joka oli siinä myönteinen kokemus, että uskaltauduin muitten miesten joukkoon ja sain siitä myönteisiä kokemuksia."

"Kokemus tuhosi elämäni täysin ja teki siitä mahdotonta sietää."

"Yritin itsemurhaa."


Tämä oli ensimmäinen, pieni sukellus kyselymme tuloksiin. Eheytykseen osallistuneiden ihmisten koulutukset ja ammattiroolit jätämme suosiolla seuraavaan osaan. Kyselyn loppuosan vapaamuotoiset vastaukset vaativatkin jo niin paljon syventymistä, että se on oma hommansa. Muutenkin aihe vaatii paljon, paljon lisäpohdintaa ja sukelluksia. 


torstai 20. syyskuuta 2018

Viime viikkojen kuulumisia

Sinuiksi-chat mainosta lukuunottamatta blogissa on viimeksi ollut tekstiä hankkeen tapahtumista 3.9.  Olemme olleet hiljaisia. Emme kuitenkaan toimettomia. Hankkeen jatkohakemuksen kirjoittaminen, "eheytyskyselyn" vastauksiin tutustuminen ja muu koneen ääressä tapahtuva toiminta on vienyt aikaa.

Olemme myös suunnitelleet ammattilaisten avoimien ovien päivää Hivpointin ja Pirkanmaan Setan kanssa. Päivä on 5.10. klo 13-15. Ilmoittautumisia otetaan vastaan täällä: https://my.surveypal.com/Ilmoittaudu-avoimiin-oviin


Olemme istuneet junassa Helsingin ja Tampereen välillä. Tapasimme Setan seniorityön työntekijät Touko Niinimäen ja Aleksina Tikkisen.


Lumi osallistui myös senioriryhmään ja aikoo mennä uudestaan, keskustelut olivat niin antoisia. Yksityishenkilönä hänen tosin kai täytyisi väärentää paperit tai odottaa muutama vuosi, sillä ryhmässä on ikäraja.

Olemme myös käyneet HeSetassa, jutelleet voimaannuttavista taideprojekteista erinäisten taiteilijoiden kanssa ja vierailleet Tampereen Elävien Vesien yhteysillassa.

Viime viikonloppuna oli myös Malkus-leiri, johon Lumi osallistui ensimmäistä kertaa elämässään. Hän sai olla siellä ihan leiriläisen ominaisuudessa, ottaa rennosti ja sulautua tapetteihin niin paljon kuin halusi. Kokemus oli hieno, sitä voisi jopa kuvailla sanalla eheyttävä. Leirillä konkretisoitui entistä vahvemmin, kuinka valtavaa osaamista, intoa ja  voimaa Malkus-yhdistyksen riveissä on. 

   
Kiitos hankkeen puolesta kaikille leiriläisille, kuvassa oleville ja niille, jotka eivät kuvaan osallistuneet!

Ai niin. Aiomme pian esitellä "eheytyskyselyn" tuloksia, joten pysykää kuulolla!

Sanat joita käytämme

Eilen oli Kangasalan seurakunnan nuorten aikuisten illassa aiheena seksuaalisuus. Puhuttiin siitä, kuinka Jumala haluaa kutsua meidät näkyvi...