Tervetuloa lukemaan toista katsausta vuoden 2020 kyselyymme seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin muutospyrkimyksistä! Olemme viime tekstissä kertoneet perustietoja vastaajista sekä niistä tilanteista ja paineista, jotka saavat ihmisen ryhtymään "eheytykseen" tai joutumaan sen kohteeksi. Nyt katselemme tarkemmin itse muutospyrkimyksiä ja niihin liittyviä toiveita. Kiitos vielä kaikille 64:lle kyselyyn vastanneelle!
Kuva Andrew Martin, Pixabay
Kyselyyn tulleet ruotsinkieliset vastaukset on yksityisyydensuojan vuoksi suomennettu. Kysymyksiin on yleensä voinut antaa useamman vastausvaihtoehdon. Itse kyselyä ja sen muotoa koskevia kommentteja emme käsittele tässä tekstissä vaan myöhemmin. Ja vielä huomio! Tämä raportti EI kuvaa "eheytystä" Suomessa kattavasti. Kyselyssä on mukana varsin suppea otos: 64 vastaajaa, joita aihe jollain lailla henkilokohtaisesti koskettaa.
Ja alkuun jälleen triggerivaroitus: teksti sisältää materiaalia, joka voi aktivoida traumoja ja herättää ahdistusta!
Muutospyrkimysten tavat ja ajat
Mennään siis pitemmittä puheitta vastausten pariin. Suuntautumisen tai/ja sukupuoli-identiteetin muutosta oli yritetty seuraavien menetelmien avulla (suluissa vastaajamäärät)
vertaisryhmä (8)ryhmäterapia (1)
yksilöpsykoterapia (5)
pariterapia (1)
sielunhoito (10)
sielunhoitoterapia (4)
konferenssi/kokous (9)
leiri/retriitti (6)
paastoaminen (3)
omatoiminen opiskelu, kirjallisuus (27)
Raamatun lukeminen (24)
rukoileminen toisen/toisten kanssa (15)
rukoileminen yksin (31)
demonien tai pahojen henkien pois ajaminen (6)
aversiohoito (inhon tunteiden herättämiseen perustuva hoito) (2)
käytöksen muuttaminen feminiinisemmäksi tai maskuliinisemmaksi (25)
seksistä pidättäytyminen (20)
seurustelusta pidättäytyminen (28)
pidättäytyminen itsetyydytyksestä (15)
heteroseksuaaliset seurustelusuhteet (24)
heteroavioliitto (12)
Frank Worthenin ohjelma (1)
Aslan ry:n toimintaan osallistuminen (5)
Aslan ry:n Elävät vedet -ohjelmaan osallistuminen (3)
Elävät Vedet ry:n toimintaan osallistuminen (3)
jonkin muun yhdistyksen toimintaan osallistuminen, minkä? (1: Vl Rauhanyhdistysten toiminta)
jotain muuta, mitä? (7)
Jotain muuta -kohdassa ilmoitettiin seuraavia tapoja:
"Dysforian välttely hukuttamalla ajatukset opiskeluun, paastoaminen jotta voisi keskittyä näläntunteeseen yms. Mielen kiireisenä pitäminen, sukupuoli-identiteetin "unohtaminen""
"Katsomalla pornoa, pakottamalla itseni masturboimaan, harrastamalla seksiä"
"Poistanut kaikki tähän "syntiseen elämään" kuuluvat henkilöt, eli kaikki ystävät ja kaverit ja tutut. Ettei olisi kiusauksia tai nämä ihmiset johdattaisi minua syntiin."
"Koko aiheen välttely, kieltäminen"
"Minulla ei tällaista ollut vain ainoastaan ulkopuolista painetta tuli. Itselleni oma seksuaalisuuteeni on ollut täysin ok."
"Koko elämä. Mahdoton eritellä mikä toiminta tähtäsi eheytymiseen."
Kysyimme myös pyrkimysten kestoa. Vastaukset jakaantuivat näin:
Jotkut "eheytyksen" tavoista ovat selkeästi aikaan sidottuja. Frank Worthenin ohjelmaa on käyty Suomessa läpi ennen Aslan ry:n perustamista, mikä tapahtui vuonna 1991. Aslan ry puolestaan vaihtoi nimensä Suomen Elävät Vedet ry:ksi vuonna 2013. Nimenmuutosta ennen yhdistyksessä oli jo toiminut Elävät Vedet -niminen eheytymisohjelma.
Jotkut tavat, joilla muutokseen on pyritty, ovat selvästi vähemmän sidottuja aikaan, kuten vaikkapa Raamatun lukeminen tai rukoileminen. Entä ne tavat, joiden toivoisi jääneen historiaan, kuten demonien tai pahojen henkien pois ajaminen ja aversiohoito? Entä solmitaanko heteroavioliittoja osana eheytymispyrkimyksiä vielä nykyään?
Kuva Tumisu, Pixabay
Heteroavioliiton osana muutospyrkimyksiä ilmoitti solmineensa kaikkiaan 12 vastaajaa.
Ikäryhmässä 21-30 tällaisen liiton oli solminut 3 vastaajaa 26:sta. Ikäryhmässä 31-40 liittoja oli solminut 5 vastaajaa kymmenestä eli puolet. Ikäryhmässä 41-50 näitä liittoja oli solminut kaksi vastaajaa kahdeksasta. 51-60-vuotiaiden ryhmässä liittoja oli solminut viidestä vastaajasta kaksi.
Demonien ja pahojen henkien pois ajamista osana muutospyrkimyksiä kertoi kokeneensa kuusi vastaajaa: 21-30-vuotiaiden ryhmästä kolme vastaajaa, 31-40-vuotiaista, 41-50-vuotiaista ja 51-61-vuotiaista jokaisesta ryhmästä yksi vastaaja.
Heteroliittoja "eheytymismielessä" on solmittu aika vasta, samaten henkiä ajettu pois. Historia ei ole kätkenyt näitä käytäntöjä hämäriinsä.
Entäpä aversiohoito? Sen kuvittelimme liittyvän lähinnä kaikista vanhimpiin ikäryhmiin, mutta näin ei ollut. Kaksi vastaajaa ilmoitti kokeneensa tätä. He kuuluivat ikäryhmiin 21-30 ja 51-60. Jos joku ei tiedä, mitä on aversiohoito, tässä siitä lyhyesti. Aversiohoito on inhon tunteisiin perustuva hoito, jota käytettiin Suomessa lähinnä 40-luvun loppupuolella alkoholismin hoidossa, kunnes antabus-lääkkeet syrjäyttivät sen. Siinä sähköiskut ja pahoinvointia tuottavat aineet yhdistettiin aiemmin mielihyvää tuottaneisiin ärsykkeisiin (alkoholistin tapauksessa lempialkoholijuomiin). Homoseksuaalisuutta aversiohoidolla on pyritty "hoitamaan" vielä 40-luvun jälkeenkin. Lisätietoa hoidosta ja taistelusta, jota sen lopettamiseksi käytiin, voi lukea suomeksi Olli Stålströmin väitöskirjasta.
Vanhemman vastaajan kohdalla aversiohoito voi vielä olla mahdollinen terveydenhuollossa tuotettu oikea "hoito", mutta nuoremman vastaajan kohdalla ei. Nuorempi vastaaja on toisissa kohdissa ilmaissut, että hänen muutospyrkimyksiinsä osallistui terveydenhuollossa toimivia henkilöitä, ammattiroolissa. Voi olla, että emme avanneet käsitettä "aversiohoito" riittävän selkeästi, ja vastaaja käsitti sen eri lailla kuin olimme tarkoittaneet. Itse asiassa toivoisimme asian olevan näin. On kammottavaa, jos jossakin päin maatamme vielä näinä aikoina käytetään hoitoa, jonka epäeettisyys on kiistaton. Jos joku tällaista on kokenut tai tietää tällaisesta, tehkää kantelu aluehallintovirastoon! Meillekin voi asiasta kertoa.
Syitä ja toiveita muutospyrkimysten taustalla
Perheeni tai läheiseni pakotti/painosti. (13)
Yhteisöni johto pakotti/painosti. (4)
Yhteisöstäni tuli viestiä, että joudun helvettiin tai saan muun rangaistuksen, jos en yritä muuttua. (16)
Yhteisöstäni tuli viestiä, että yhteisöäni tai jotakuta sen toista jäsentä rangaistaan, jos en yritä muuttua. (1)
Uskoin suuntautumiseni/identiteettini olevan Jumalan minulle antama erityinen koettelemus tai opetus. (14)
Uskoin suuntautumiseni olevan vihollisen/paholaisen tms. tuoma taakka, josta Jumala halusi minun pääsevän eroon. (14)
Uskoin tuottavani Jumalalle pettymyksen, jos en muutu. (20)
Ajattelin, ettei ole mahdollista olla samaan aikaan sateenkaari-ihminen ja uskova. (20)
Halusin olla normaali. (38)
Uskoin, että muutos on mahdollinen. (29)
Uskoin, että suuntautumiseni tai sukupuoli-identiteettini johtuu lapsuudessa tapahtuneesta hyväksikäytöstä. (11)
Uskoin, että suuntautumiseni tai sukupuoli-identiteettini johtuu lapsuuden vaille jäämisen kokemuksista. (17)
Uskoin homouden olevan valinta. (13)
Uskoin, että homoudesta ja/tai sukupuoli-identiteetistä levitetään esim. terveydenhuollossa epäasiallista tietoa. (5)
Pelkäsin HIViä ja muita tauteja. (2)
Pelkäsin jääväni yksin. (24)
Pelkäsin menettäväni yhteisöni ja/tai perheeni. (21)
Halusin miellyttää perhettäni ja/tai yhteisöäni. (25)
Halusin sopeutua normeihin. (36)
Halusin mennä naimisiin ja saada lapsia. (21)
Halusin kyetä (hetero)seksiin. (17)
En uskonut, että sateenkaari-ihminen voi olla onnellinen. (10)
Homokulttuuri oli minusta pinnallista. (8)
Homojen ja/tai transihmisten negatiivinen julkisuuskuva. (12)
Sateenkaariyhteisössä oli vaikeaa olla uskova. (5)
Minulla ei ollut positiivisia sateenkaari-roolimalleja. (23)
Minua inhotti olla sellainen kuin olen. (18)
Pelkäsin menettäväni työni ja/tai asemani. (8)
Pelkäsin olla oma itseni. (30)
Jokin muu syy, mikä? (9)
Joistakin muista syistä kerrottiin näin:
"Väkivallan uhka"
"Olin rikoslaissa tuomittu, valapatto, lainsuojaton, ja lääketieteelisesti sairausluokiteltu. Yhteiskunnan halveksima, vapaasti hakattavaa ja pahoinpideltävää riistaa. Jopa poliisi-virkavallankin asenteissa.
Uskon, että sukupuoli-identiteetistä edelleen levitetään haitallista tietoa, ja tämä on omakohtainen kokemukseni :("
"sateenkaari yhteisössä ei hyväksytty suuntautumistani eikä tunnustettu erilaisuutta "vain homot, lesbot, bi ja trans ovat vain hyväksyttyjä""
"Vaikea sanoa, mutta sillä hetkellä oleva seurustelusuhde naisen kanssa ja tämän mielipiteet ja reaktiot olivat hyvin vahvoja. Varsinkin sukupuoli-identiteettini kyseenalaistamiseen"
"En ollut vakuuttunut että sateenkaari-ihmisyys kuului siihen elämään joka minulle oli tarkoitettu"
"En alunperin pyrkinyt mihinkään muutokseen, vaan vl* yhteisö ja vanhempani pakottivat minut jo pienestä cisheteromuottiin väittäen kaiken muun olevan paholaisesta."
"Maailma, yhteiskunta, yleiset asenteet. Romanttisen rakkauden kaipuu, kun on vailla seksuaalisia haluja."
*vl = vanhoillislestadiolainen
Kuva pasja1000 Pixabay
Homoseksuaaliset/homoromanttiset tunteet vähenisivät. (21)
Muuttuisin kokonaan heteroksi. (31)
Sukupuoliristiriidan väheneminen. (13)
Sukupuoli-identiteettini muuttuminen kokonaan. (11)
Heteroavioliiton solmiminen. (15)
Lapsien saaminen. (16)
Avioliittoni korjaaminen. (4)
Pystyisin elämään selibaatissa. (7)
Rauha seksuaalisuuteni suhteen. (29)
Rauha romanttisten tunteitteni suhteen. (26)
Rauha sukupuoleni suhteen. (13)
Pääseminen lähemmäksi Jumalaa. (17)
Jumalan tahdon noudattaminen. (24)
Paraneminen lapsuuden hyväksikäytöstä tai vaille jäämisen kokemuksista. (8)
Addiktiivisen käytöksen loppuminen. (5)
Etten tuntisi itseäni epäonnistuneeksi. (22)
Että sopeutuisin paremmin yhteisööni. (30)
Että perheeni olisi tyytyväinen. (20)
Jotain muuta, mitä? (8)
Jotain muuta -kohdassa ilmaisut toiveet olivat tällaisia:
"Että voisin osallistua normaalisti taas seurakuntayhteisön toimintaan, joka on minulle rakas ja tärkeä. Lisäksi toivoin, että suhteet uskovaisiin ystäviini voisivat palata ennalleen."
"Toivoin saavuttavani normaalit seksuaaliset halut, mitä kaikilla muillakin oli."
"Jotta sukulaisten tenttaaminen tyttöystävän löytymisestä loppuisi."
"Että miellyttäisin enkä suututtaisi seurustelukumppaniani"
"Että miellyttäisin enkä suututtaisi seurustelukumppaniani"
"Toivoin että minulla olisi eheämpi käsitys siitä kuka olen ja etten kokisi jatkuvaa häpeää kaikesta"
Muutosyritykset omin sanoin kuvattuina
Pyysimme vastaajia kuvailemaan omin sanoin muutosyritysten kulkua. Saimme tähän pyyntöön tekstiä 35 vastaajalta. Osa vastauksista on hyvin lyhyitä, pähkinänkuoressa ilmaistuja. Jotkut vastaukset olivat laajoja ja kuvailevia. Poimimme tähän otteita vastauksista. Yksityisyydensuojan vuoksi vastauksia on paikoin pilkottu. Olemme myös häivyttäneet asioita, jotka saattaisivat johtaa vastaajan tunnistamiseen.
Muutokseen pyrkiminen ei ole kaikille välttämättä raskas kokemus. Vastaajista tällaista asennetta edustaa kommentti:
"Yritin tykätä miehistä, viisari ei värähtänyt. Meni muutama kuukausi tajuta se, end of story."
Valtaosalle vastaajista pyrkimykset tai niihin painostaminen on ollut kuitenkin vaikeampaa, jopa invalidisoivaa. Yleensä vaikeuteen liittyy vahvasti uskonto.
"Tuskainen, kamala. Täynnä itsevihaa. En halua enkä kykene edes kirjoittamaan tähän kaikkea sitä pahaa. Sain vasta pienen helpotuksen kun löysin ensimmäisen uskovaisen lesbon, joka kertoi minulle, että se on ihan ok olla molempia. Sitä aiemmin olin aina ajatellut että mun täytyy valita, usko tai seksuaalisuus. Se oli kaiken alku siihen että hyväksyin itseni, ja se oli pitkä prosessi, ehkäpä vieläkin."
"Minun suuntautumiseni lytättiin kotona ja seurakunnassa systemaattisesti. Kotona fyysistä, psyykkistä ja uskonnollisella väkivallalla. Kertakaikkiaan pienestä pitäen kiellettiin sellaisten asioiden oleminen. Samaa asiaa tuettiin saarnoilla ja tehtiin paholaistakin pahemmaksi. Lopulta aina muistutettiin, että haluanko taivaaseen vai tulimereen. Sukupuoli-identiteettini saatiin koteloitua kouluun menoon mennessä mustaksi ontoksi ahdistavaksi möykyksi, joka vain ahdisti."
"Jatkuva itseinho ja rukouksessa homoseksualisuudesta pois pääsyn pyynnöt"
"Yrityksistä puuttui tunne ja rakkaus. Kaikki oli vain järjellistä ja "mekaanista" toimintaa, ilman sielua ja tunnetta. Kuin huonoa näytelmää olisi katsonut, vailla pohjaa."
"tuskallinen, epäinhimillinen, epävarmuus siitä, mikä voi olla "totta".. sieluun jäi pysyvät vauriot (mutta tein pitkän työuran)"
Monet kertoivat uskonyhteisöjensä opeista ja asenteista, jotka synnyttivät hämmennystä. Myös ihan konkreettisia tapahtumia liittyen uskonyhteisöjen jäseniltä tulleeseen painostukseen tuli esille.
"Pää-asiallinen syy muutoksen haluamiseen oli järjestön (Jehovan todistajat) opetus että homous on luonnotonta ja maailmallista, eli jos olet homo et pääse paratiisiin ja kuolet pois kun maailmanloppu tulee. Positiivista. :) Asiassa oli kyse lähinnä siitä hämmennyksestä että kumpi on oikeassa, omat "väärät" tunteet vaiko jumalan tahto ja yhteisön painostus. Opettavat myös että rukoilemalla ja olemalla aktiivisesti toiminnassa mukana väärät tunteet saa pidettyä aisoissa. GNP, gays not practicing on ylemmillä tahoilla käytössä oleva termi ihmisistä ketkä "eivät ole täysin päässeet yli haitallisista tunteista mutta eivät antaudu maailmallisille mielihaluille""
"kuuluin XXX jonka johtaja soitti minulle ja vetosi minua jättämään Jumalan nimessä kumppanini. Kun en tätä tehnyt vaan menin naimisiin, hän hylkäsi minut."
"ZZZ:ssa olisin seurustellut intersukupuolisen kanssa, mutta ZZZ:n opettaja tuli puhumaan minulle ja kieltämään sen toisen intersukupuolisuuden takia."
"Teininä liikuin paljon seurakunnan toiminnassa. Olin koulukiusattu ja seurakunnasta löysin kavereita ja uskoni auttoi minua masennuksessani. Kotiseurakuntani oli kuitenkin hyvin konservatiivinen ja vanhoillinen ja kaikki seksuaalisuuteen liittyvä, etenkin homoseksuaalisuus, oli jotain ihan kauheaa. Tämä puski minua syvemmälle kaappiin ja esittämään jotakin muuta kuin mitä olin."
"Minua painostettiin elämään hetoroelämää. Lopulta minut hylkäsi muutama seurakuntaani kuuluva silloinen "ystäväni/sisareni""
Omien yritysten tapoja ja tunnelmia ja niihin liittyneitä ajatuksia kuvattiin paljon
"Se tapahtui jaksoissa, välillä ajattelin että pystyn kontrolloimaan asiaa paremmin. Lähinnä rukousta, paastoamista ja itsenäistä raamatun lukemista, mutta myös sielunhoitoa ja esirukouksia. Löysin terapeutin Aslanin ja siellä Elävien Vesien kautta. Muutamia kertoja henkien pois ajamista."
"Päätin itse, että voin elää heterosuhteessa ja mennä naimisiin, että onnistun kyllä löytämään siedettävän suhteen niinkin ja elämään "oikein". Alleviivasin Raamatusta kaikki mahdolliset homous on syntiä -tyyppiset kohdat ja päätin muuttua."
"Ensimmäisen kerran muistan tietoisesti kyseenalaistaneeni seksuaalisuuteni noin 12-vuotiaana vuonna 2001 tai 2002. Se aiheutti minulle ahdistusta, koska muu kuin heterous oli minulle outoa. Siihen aikaan ei ollut vielä nettiä samalla tavalla kuin nyt ja hyviä esimerkkejä naisista pitäviä naisista ei oikein ollut missään mediassa. Muutenkin yhteiskunta oli erilainen ja siksi yritin muuttaa itseni heteroksi."
"Rakastuin naiseen ja aloitin seurustelun. Ajattelin kuitenkin heti aluksi, että se tulee päättymään, sillä en voi elää synnissä. Suhteen aikana olin välillä sitä mieltä, että elän synnissä ja minun täytyy lopettaa seurustelu. Välillä taas koin, että siinä ei ole mitään väärää. --- Taukojen aikana olin vahvasti siinä uskossa, että voin eheytyä homoseksuaalisista tuntemuksista. Kun taas retkahdin uudestaan tapailemaan tätä samaa naista, koin epäonnistumista. Rukoilin paljon, että Jumala ottaisi homoseksuaaliset tuntemukseni pois. Kävin seurakunnassa ja toivoin, että se voisi parantaa minut. Yritin käydä treffeillä miesten kanssa, vaikka tiesin jo heti alkuun, että minulla ei herää tunteita heitä kohtaan."
"Muutosyritykseni olivat pitkälti henkilökohtaisia rukoukseen, kirjoittamiseen ja raamatunlukuun keskittyviä."
"Mietin pukeutumistani ja jopa kävelytyyliäni, hakeuduin maskuliinisempien poikien seuraan."
"Minulle vakuutettiin, että olen mies. Tätä yritin toteuttaa ja yritin olla miehisin mies, mitä voi olla. Halusin vain tulla hyväksytyksi, mutta hain sitä väärällä tavalla näin jälkikäteen ajateltuna."
"Oman itsen kieltämistä. Tunteiden tukahduttamista."
"Vaikea kuvailla, koska kaikkia asioita siihen liittyen tehtiin vain yksittäisiä kertoja. "Vapauduin synnistä" useita kertoja, mutta ne aina palasivat."
"Minulle on aina ollut hyvin tärkeää tehdä oikein eikä mennä helpon kautta. Vaikka vanhempani ovat tukeneet minua aina vastuulliseen homoseksuaalisuuden toteuttamiseen. Paine muutokseen on tullut omasta sisimmästä ja pelosta olla väärässä ja joutua helvettiin, jos harrastan toisen miehen kanssa seksiä. Luin kirjallisuutta puolesta ja vastaan. Ymmärsin molemmat kannat, mutta konservatiivinen tulkinta oli matikkaluonteelleni mieluisempi. Halusin ottaa Raamatun kirjaimellisesti enkä ajautua epävarmaan tulkintaan Raamatusta, jossa tuntuu olevan liikaa selityksen makua. Pidättäydyin seksistä ja seurustelusta, koska ei ollut järkevää miettiä sellaista, jos ei tiennyt, mikä on oikein. Seurustelin naisen kanssa, koska jos se olisi onnistunut, ei olisi tarvinnut miettiä homouden etiikkaa ja olla pelottavaa liberaalia tulkintaa. Seurustelu ei kuitenkaan onnistunut naisen kanssa. Erosimme ja jatkoin selibaatissa elämistä sinkkuna."
Muutama vastaaja kuvaa, kuinka oman identiteetin tukahduttaminen johti siihen, että he itse suhtautuivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin syrjivästi.
"En voi/osaa kuvata konkreettisesti. Rukous: ”tee minusta terve/normaali” oli mielessäni oikeastaan lapsesta keski-ikään asti. Ensin siksi, että luulin olevani outo ja sairas, sitten siksi, että ajattelin olevani syntinen ja pahoine ajatuksineni puolisoni pettäjä. Olin välillä itse se, joka päivitteli ”ihmisten syntisyyttä”, kun ”valitsevat homotien”, ajattelin, että vakuuttamalla niin itselleni, voisin itse ”parantua”."
"Koen, että omalla kohdalla muutosyritys on ollut alitajunnassa piilevänä useiden vuosien ajan. --- Olen vain ajatellut, että minussa on jotain vialla, kun en ihastu poikiin tai miehiin kovin helposti. Olen siis varmaankin tehnyt jonkinlaista muutosyritystä jo 15-25 vuotiaana, vaikka en sitä kunnolla silloin vielä tiedostanut. Tämä on näkynyt siinä, että olen suhtautunut todella jyrkästi homoseksuaalisuuteen ja kieltänyt sen itsessäni vahvasti."
"aloin seurustella miehen kanssa ja suhtauduin asiaan pakkomielteisellä voitonriemulla. Olin todistetusti "normaali". Samalla katkaisin kaikki välit tyttöön, johon olin nuorena ihastunut. Minun oli päästävä kihloihin ja muutettava yhteen, joten etenimme nopealla aikataululla. Olin kyseisessä heterosuhteessa melkein viisi vuotta, josta ajauduin mielipuoliseen uusien miesten tapailuun ja lyhyisiin, toinen toistaan säälittävämpiin suhteisiin. Samalla kehitin syvää vihaa naisia kohtaan. Koko tämän ajan kärsin mielenterveysongelmista. Olin näennäisesti suvaitsevainen ja kannatin homojen oikeuksia, mutta lesboutta en kokenut "oikeana" rakkautena."
Muutospyrkimyksiin liittyy usein oman seksuaalisuuden tukahduttaminen. Siihen voi liittyä yritystä herättää toivotunlainen seksuaalisuus itsessä. Joskus tässä on osana itsen pakottamista, seksin harrastamista vastoin omaa halua. Vaarana on tulla jopa seksuaalisesti hyväksikäytetyksi.
"Kun myönnyin sille ajatukselle, etten ole hetero, pyysin Jumalalta anteeksiantoa ja voimia kestää tämä "koettelemus". Samoihin aikoihin yritin useaan otteeseen myös pidättäytyä masturboinnista. Kun erosin uskonnollisesta yhteisöstä, oma hengellisyyteni heikkeni, mutta sisäistetty homofobia ei niinkään. Muutoksen yritykset vain muuttuivat vähemmän uskonnollisiksi. Seurustelin ja harrastin seksiä 2 miespuolisen henkilön kanssa "oppiakseni nauttimaan" siitä ja lopulta pääsemään eroon homoseksuaalisista ajatuksista ja mieltymyksistä."
"En itse kokenut seksuaalisessa suuntautumisessani mitään pahaa, mutta tiesin että uskonnollisessa yhteisössäni se on väärin. Yritin keksiä ihastumisia eri sukupuoleen kuin mistä olin kiinnostunut, seurustelinkin eri sukupuolen edustajan kanssa ja tulin suhteessa seksuaalisesti hyväksikäytetyksi."
"Yritin uskotella että voin olla naisena sellainen kuin haluan ja tukahduttaa kehodysforia ja pakottaa itseni seurusteluun ja seksiin jotta oppisin nauttimaan niistä. En puhunut asioista ja välttelin niistä lukemista."
"Seurusteleminen, seksin harrastaminen, pornon katsominen, masturboiminen. Vaikkei mikään näistä oikeasti kiinnosta, toivoin vain että näitä tehdessä olemattomat haluni heräisivät."
Joskus puhuttaessa "eheytymisessä onnistumisesta", muistutetaan onnistumisen liittyvän siihen, että onnistuja on alun alkaenkin ollut bi- tai panseksuaali. Hän on vain ryhtynyt toteuttamaan heteropuolta itsessään. Tämäkään ei välttämättä ole hyvä pohja rakentaa elämäänsä tai solmia suhteita. Olisi tärkeää, että ihminen saisi ihan itse löytää oman seksuaalisen suuntautumisensa, kuulostella mikä tuntuu hyvältä ja omalta ilman ulkopuolista painetta tai tunteittensa tukahduttamista. Kyselyymme vastannut biseksuaali nainen, joka kuvaa heteroavioliittoaan hyvinvoivaksi, kertoo tuntemuksistaan tähän liittyen:
"Naisen kaipuuni kuitenkin johti siihen, että olemme nykyään polyamorisessa suhteessa, jossa minulla on myös tyttöystävä. Seksuaalisen identiteettini osien kieltäminen alkoi lopulta sattumaan todella paljon, kun koin, että en ole voinut ihan vapaasti valita kumppaniani, koska vain tietynlaisten kumppanien kanssa saisin nauttia perheeni hyväksynnästä. Ei minusta tullut normaalia siltikään."
Meillä on yleensä tarve löytää itsellemme jonkinlainen identiteetti tai identiteettejä, "laatikoita" joiden kautta voimme ymmärtää itseämme ja jakaa kokemuksemme muiden kanssa. Yksi vastaajista kuvaa laatikon löytämisen vaikeutta:
"Alun ’en olekaan hetero’ -vaihe meni yllättävän hyvin, mutta ns. oman laatikon löytäminen oli aina vaikeaa ja yritin pakottaa itseäni niihin. Identifioin myös reilut pari vuotta lesbona, ja tajuaminen bi-seksuaalisuudesta oli iso kolaus itselle ja yritin muuttaa sitä."
Juuri pakottautuminen enemmän tai vähemmän vääränlaisiin laatikoihin on muutospyrkimysten ytimessä. Vääränlaiset laatikot eivät tosin liity vain seksuaalisuuteen tai sukupuoleen. Vääränlaisiin laatikoihin ahtautuminen voi olla koko elämäämme leimaava tekijä. Usein näistä laatikoista ponnistellaan ulos psykoterapian avulla. Psykoterapia voi kuitenkin saada ihmisen hautautumaan tiukemmin ahtaisiin laatikoihin, ellei terapeutilla ole osaamista kohdata asiakkaan seksuaalista ja romanttista suuntautumista ja sukupuolta. Yksi vastaajista kuvasi tässä suhteessa pieleen mennyttä terapiaa näin:
"Menin terapiaan niihin aikoihin, kun olin eronnut heteroliitosta ja alkanut jotenkin hahmottaa sitä, kuka olen ja mitä haluan. Olin rakastunut ja aloittanut suhteen ihanan naisen kanssa. Olin kuvitellut, että terapeutti tukee minua kun aidosti eheydyn omaksi itsekseni ja löydän sen kuka olen ja mitä haluan. Näin ei kuitenkaan käynyt. Tuntui että vaikka opin terapiassa puolustamaan omia rajojani ja käsittelin raskaita lapsuudenkokemuksia yms., niin terapeutti jollain lailla yritti vetää minua takaisin siihen maailmaan, jossa olin sairastunut. Hän ei itse tajunnut tätä ollenkaan. --- Kun terapia jatkui, aloin itsekin vähän kyseenalaistamaan omaa suuntautumstani ja pidin mahdollisena, että kiinnostukseni naisiin johtui traumoistani. --- Yritin puhua näistä asioista, mutta terapeutin mielestä hänen ajatuksensa esim. homoudesta olivat hänen yksityisasioitaan, jotka eivät kuuluneet minulle. Hän jopa syytti minua jotenkin omien rajojensa loukkaamisesta."
Onneksi toisenlaisiakin kokemuksia tuli ilmi:
"oma pohdiskeluni sekä hyvä psykoterapia ovat avanneet oman sukupuolisuuteni laajenemiseen .. "
Terapeutin haussa on hyvä heti alkuun tunnustella ja kysyä suoraan terapeutin suhtautumista oman itsen kannalta olennaisiin asioihin. On paljon hyviä psykoterapeutteja, jotka suhtautuvat asiallisesti sekä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen että uskontoon. Hyvä psykoterapia kannattaa. Lopetamme tämä osion erään vastaajan toivoa herättäviin sanoihin.
"Minua on edelleen vaivannut pelko siitä, että joudun homouden toteuttamisen takia helvettiin. Olen kuitenkin päättänyt, että en anna pelolle valtaa, vaikka se välillä valtaa mieleni ja haluan kuihtua pois ja lakata olemasta, jotten joutuisi helvettiin, jos aloitan seurustelusuhteen toisen miehen kanssa. Olen kokenut, että ei ole mitään järkeä elää, jos rakkaus on väärin. Olen päättänyt hakeutua psykoterapiaan, jotta saisin elettyä onnellisempaa elämää paremmin sinuina homouteni kanssa."
Kuva GLady, Pixabay
Seuraavassa osassa tarkastelemme mm. muutosyritysten lopettamista ja sitä, mikä on auttanut käsittelemään kokemuksia.
Ja toivotamme lukijoille oikein hyvää joulunaikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti