maanantai 6. elokuuta 2018

Jännän äärellä Turussa

Lomaltapaluuviikkomme helmenä kimalteli Turku Pride. Kuten alla lippukin antaa ymmärtää, Turussa voi tehdä syväsukelluksen historiaan.


Saimme marssia kauniin kaupungin kaduilla ja jokirannoilla sekä - jälleen kerran - nauttia hienoista kohtaamisista. Tapasimme mm. Karhun kansan väkeä.


Karhun kansa on ensimmäinen virallisen uskonnollisen yhdyskunnan statuksen saanut uuspakanallinen yhteisö Suomessa. He taitavat myös olla maamme ainoa virallinen uskonnollinen yhdyskunta, joka muitta mutkitta vihkii samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Jos joku tietää toisen yhteisön, niin ilmiantakaa heti tämän tekstin kommenttiin tai vaikka sähköpostiimme! Huomatkaa myös kuvassa näkyvä itse tehty muinaispuku!

Turku Pride oli ensimmäinen tämän kesän Pride, jossa havaitsimme useampia vastamielenosoittajia katujen varsilla. Ja kylttien aihe liittyi jotenkin uskontoon. Jeesus tahtoo antaa paremman elämän, synnit anteeksi ym.


Kuvan vastamielenosoittajat eivät kuitenkaan olleet mitenkään aggressiivisia, vaan leveä hymy naamalla toivat esille viestejään. Saivat hymyn meidänkin kasvoillemme (joilla tosin Pride-marsseilla on muutenkin usein ollut melko iloinen ilme).

Turku Priden sateenkaarimessua vietettiin kansallispyhäkössämme, Turun tuomiokirkossa. Tuomiorovasti oli kieltänyt sateenkaarilipun sijoittelun kirkkotilaan, mutta Malkuksen banderolli toivotti kirkkokansan tervetulleeksi eteisessä.


Ja sentään pieni sateenkaarikynttilä paloi alttarilla.


Kirkkokahveilla me koordinaattorit kerroimme hankkeesta. Saimme myös tietää, kuinka sateenkaarimessujen järjestäminen on Turussa sujunut. Kaikki ei ole ollut helppoa. Aikoinaan on jossakin seurakunnan piirissä jopa rukoiltu, että messuihin ei tulisi osallistujia. Mutta pienin askelin monien jyrkät mielipiteet ovat muuttuneet vähemmän jyrkiksi, vähitellen myönteisiksi, sateenkaari-ihmisiä tukeviksi. Messun liturgina toiminut pastori piti kehityksen polttoaineena arkipäivän kohtaamisia, tutustumisia. Joskus on hirveän tärkeää ihan vain näkyä, olla olemassa.

Paluumatkamme Tampereelle alkoi mukavasti kaksoissateenkaaren alla. Ajelimme kotiin peräkärry täynnä lahjoituksena saatuja kalusteita. Tällä viikolla olemme päättäneet tehdä toimistostamme kauniin ja siistin ja luopua epämääräisistä pahvilaatikkoviritelmistä.

Kiitos kaikesta, Turku!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Homofobiaa?

Viime sunnuntaina vietettiin kansainvälistä homo- ja transfobian vastaista päivää. ABBI -yhteisön (Ambassadors and Bridge Builders Internati...