perjantai 26. lokakuuta 2018

Pieniä huomioita sukupuolen moninaisuudesta

Istuimme viime viikonloppuna koulutuksessa, jossa sivuttiin mm. sukupuoli-identiteettejä. Meidän työssämme sukupuolen moninaisuus ja sen huomioiminen ovat koko ajan läsnä. Esim. kirkossa lämpimäksi tarkoitettu tervetulotoivotus sisarille ja veljille voi jostakusta tuntua ulos sulkevalta ja satuttavalta.

Meillä on totuttu ajattelemaan, että ihmiset jakaantuvat vain miehiin ja naisiin. Monille miehille ja naisille tämä saattaakin olla turvallista ja kotoisaa. Sukupuolten moninaisuus voi tuntua uhkaavalta. Täytyykö tällaista nyt alkaa keksiä? Ihme sekoilua.

Toivoisimme, että tässä kohdassa mietittäisiin aina sitä ihmistä, joka ei sovi binääriseen järjestelmään. Yritettäisiin ymmärtää hänen todellisuuttaan.

Se, että sukupuolten moninaisuus olisi jokin uusi keksintö, on kyllä harhaa. Amerikan alkuperäiskansojen ei-binäärisistä sukupuolijärjestelmistä voi lukea vaikkapa täältä.

Puhetta, jossa ihmiset jaetaan miehiksi ja naisiksi, on pohdittu jo muinaisessa Intiassa. Ramayana-eepoksessa kuvataan episodia, jossa Rama-jumala lähtee maanpakoon ja kehottaa häntä saattamaan tulleita miehiä ja naisia kuivaamaan kyyneleensä ja lähtemään kotiin. Kolmatta sukupuolta edustavat hijrat jäävät paikalleen odottamaan. He odottavat 14 vuotta, Raman paluuseen saakka. Rama hämmästyy heidän uskollisuuttaan ja palkitsee heidät.


Rama olisi ehkä silti mieluummin suonut myös kolmannen sukupuolen edustajien menevän kotiinsa eikä jumittuvan paikalleen 14 vuodeksi. Näyttää siltä, että jumalakin tekee virheitä. Mutta myös oppii virheistään. Tuon tapahtuman jälkeen Rama varmasti muisti väkijoukoille puhuessaan sen, että porukassa pyörii mukana muitakin kuin miehiä ja naisia.

Tämän tarinan myötä hanke toivottaa antoisaa viikonloppua! Älkää hukkuko lumisateeseen sisaret, veljet ja muut sisarukset!

lauantai 20. lokakuuta 2018

Sanat joita käytämme

Eilen oli Kangasalan seurakunnan nuorten aikuisten illassa aiheena seksuaalisuus. Puhuttiin siitä, kuinka Jumala haluaa kutsua meidät näkyviksi, sellaisiksi kuin olemme. Aihe kosketti. Kyyneliltä ei vältytty.

Lumi veti osana iltaa pienen työpajan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvistä termeistä. Yksi osallistujista halusi vielä lisätä oman toiveensa sanoihin, joita ei kannata käyttää:


Sanat, joita käytämme, muokkaavat maailmaa. Ne voivat satuttaa, ne voivat parantaa. Usein käytämme sanoja vähän kuin kiireessä, miettimättä mitä ne tekevät.

Kyllähän kirkolla on ongelma, joka liittyy homoihin. On monenlaista mielipidettä avioliittoon vihkimisestä, suhteen siunaamisesta, synnistä, lähimmäisenrakkaudesta. Mitä tehdä, jotta nämä mielipiteet voisivat elää rinnakkain samassa yhteisössä?

Älkää rakkaat ystävät kuitenkaan kutsuko sitä homo-ongelmaksi. Se saa homon tuntemaan itsensä ongelmaksi. Roskaksi, joka pitäisi lakaista pois. Jota ilman kaikilla oikeanlaisilla ihmisillä olisi niin rauhaisaa ja mukavaa keskenään.

Ollaan mieluummin voimavaroja, ei ongelmia. <3

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Chatin helmiä

Meillä oli tänään hieno chat karismaattisesta kristinuskosta.

Tässä yhden chatin osallistujan kiteytys:

Jotkut ihmiset karsastaa erilaisuutta ja hakee Raamatusta sille oikeutusta.

(Huom. Tämä ei viittaa karismaattisuuteen sinänsä.)



keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Sähköjänisviikko

Luulimme, että Pride-kesän loppuminen lopettaisi myös reissaamisemme, mutta näinhän ei ole käynyt. Kuluneen viikon aikana olemme viettäneet päivän Päijät-Hämeessä, Asikkalan seurakunnan omistamassa leirikeskuksessa. 


Leirikeskuksessa eli Kinismajalla koulutimme Hollolan rovastikunnan nuorisotyöntekijöitä yhdessä kirkon rippikoulutyön asiantuntijan Jari Pulkkisen sekä Malmin seurakunnan nuorisotyönohjaajan Eppu Rantalan kanssa.

Meidän vastuullamme koulutuksessa oli mm. terminologia.


Sunnuntain vietimme Helsingissä Setan kokemuskouluttajakoulutuksessa.


Meidän lähestymistapamme kokemuskouluttajuuteen on hieman erilainen kuin Setalla, mutta tämä ei haittaa. Yhteistyö kattojärjestön kanssa on antoisaa. Ja koulutuksen osallistujista useampi oli kiinnostunut toimimaan kouluttajina meidän hankkeessamme, mikä tietenkin ilahduttaa suuresti. Jos joku innostuu kokemuskouluttajuudesta, niin yhteydenotot ovat jatkuvasti tervetulleita! Huom! Emme lähetä kokemuskouluttajia koskaan yksin mihinkään. 

Eilen eli tiistaina reissasimme sitten Itä-Suomeen, Mikkeliin. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta oli tullut kutsu, ja palaveerasimme sateenkaari-ihmisten kohtaamisiin liittyvistä vaikeuksista mm. tuomiorovastin ja paikallisen Setan edustajan kanssa. 

(Tuomiorovasti on muuten aika pelottava nimi. Se on käännös ruotsin sanasta domprost. Samaa joukkoa kuin tuomiokirkko, domkyrka. Etuliite dom ei kuitenkaan alun perin tule ruotsin tuomiota tarkoittavasta sanasta, vaan latinan domus-sanasta. Domus on talo eli koti. On hyvä muistaa, että tuomiorovasti on oikeasti kotirovasti.)

Kohta on Mikkeli Priden aika. Ehdimme Mikkelin-reissullamme pitää palaveria tapahtuman moottorin Iina Särkän kanssa. 


Reissujemme lomassa olemme toki olleet myös toimistolla. Normaalien (tylsien?) toimistojuttujemme ohella olemme nauttineet yhteistyöpalaverista Pirkanmaan Setan/Sinuiksi-palvelun, Setlementti Tampereen Didarin sekä Loisto setlementin Sopu-työn ja Bahar-hankkeen kanssa.


Kunniaväkivaltaan liittyvät kysymykset ovat Didarin, Sopun ja Baharin erityisosaamisaluetta. Tapaamisesta jäi käteen mm. se, että kunniaväkivalta ei liity ainoastaan tiettyihin maahanmuuttajataustaisiin ryhmiin. Se voi liittyä myös joihinkin lähinnä kantasuomalaisista koostuviin yhteisöihin, joissa esim. yhteisöstä irtaantunutta kartetaan.

Perjantaina yhteistoimistollamme oli avoimet ovet ammattilaisille. Paikalle tuli kivasti väkeä. Ideoita erilaisista yhteistyökuvioista syntyi, uusia tuttavuuksia solmittiin ja vanhoja vahvistettiin.

Olomme on hieman väsynyt kuluneen sähköjänisviikon jälkeen. Pyydämme anteeksi, että emme ole aina  ehtineet vastailla sähköposteihin tai olla muuten niin reippaita kuin olisimme halunneet.


perjantai 5. lokakuuta 2018

"Eheytyskysely", osa 2

Tässä toinen sukellus kyselyymme seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin muutospyrkimyksistä. Kertauksen vuoksi: kyselyyn vastasi 73 ihmistä. Tarkemmat tiedot kannattaa lukea ykkösosasta.

Mediassa on nostettu usein esille, että Valvira on kieltänyt eheytyshoitojen antamisen osana terveydenhuollon ammattilaisten ammatinharjoittamista vuonna 2013. Vallalla on käsitys, että ammattilaiset voisivat näitä hoitoja kuitenkin vapaa-ajallaan ja ammattiroolin ulkopuolella antaa.

Lumia jäi kaivelemaan tuo vuosi 2013. Hän selaili Valviran arkistoja ja kyseli sateenkaariaktivisteilta muistikuvia, missä tämä kielto oikein annettiin. Kunnollista vastausta ei löytynyt. Lopulta hän soitti Valviraan ja sai sopivan virkailijan langan päähän.

Puhelu selvensi asioita. Ensinnäkin sen, että Valvira ei varsinaisesti kiellä mitään hoitomuotoa. Toki Valviran näkemyksen mukaan seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin muutokseen tähtäävät hoidot eivät ole normaalia, hyväksyttyä terveydenhuoltoa. Jos asiakkaalle tällaisia tarjotaan, on tehtävä selväksi, että kyseessä ei ole hyväksytty hoitomuoto. Hoidon mahdolliset riskit ja haitat täytyy myös selittää hyvin.

Virkailija epäili, että mediassa esiintynyt vuosi 2013 on liittynyt johonkin yksittäiseen kanteluun, johon Valvira on vastannut. Kyse on varmasti kantelusta, josta kerrottiin mm. Kotimaa-lehdessä vuonna 2013.

Saimme luettavaksemme Valviran tarkan vastauksenkin kanteluun, kiitos Sinuiksi-palvelun Mikko Väisäsen ja hänen ehtymättömän arkistonsa. Vastauksessa lukee mm. näin: "Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto toteaa, että terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 15§:n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti."

Käsitys siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilö voisi kuitenkin ammattiroolinsa ulkopuolella "eheyttää", perustuu selvästi myös tähän Valviran vastaukseen. Siinä sanotaan näin: "Mikäli terveydenhuollon ammattihenkilö antaa myös niin kutsuttuja vaihtoehtoisia hoitoja tai muuta "terapiaa", hän ei voi antaa eikä markkinoida ko. palveluita terveydenhuollon ammattihenkilönä. Hänen on myös huolehdittava siitä, että asiakas on ymmärtänyt, että kyseessä ei ole yleisesti hyväksytty terveydenhuollon palvelu ja että asiakas on antanut suostumuksensa kyseiseen palveluun."

Puhelimessa Valviran virkailija kuitenkin totesi, että terveydenhuollon ammattilaista koskevat samat ammattieettiset ohjeet myös vapaa-ajalla. Lääkäri ei voi "eheyttää" vapaa-ajallaan tai yksityishenkilönä jotenkin eri lailla kuin ammattiroolissaan.

Asia jäi mietityttämään, ja päätimmekin yhteistyössä Sinuiksi-palvelun kanssa ryhtyä laatimaan asiasta jonkinlaista selventävää pyyntöä Valviraan.

Kyselyn laatimisen aikaan olimme kuitenkin vielä siinä käsityksessä, jonka tuo Valviran vuoden 2013 kannanottokin vahvistaa. Halusimme selvittää hieman myös eheytystä harjoittaneiden ihmisten koulutustaustaa ja sitä, tapahtuiko eheytystoiminta selkeästi irrallaan mahdollisesta terveydenhuollon ammattiroolista.

HUOM! Kyselymme ei ole mikään kattava selvitys eheytyshoidoista ja niiden harjoittajista Suomessa. Tämä on pieni kurkistus maailmaan, joka on suurimmalle osalle kansalaisista aika vierasta maaperää. Kysely antaa viitteitä jostakin, mitä on tapahtunut ja tapahtuu, mutta ilmiöiden yleisyydestä emme valitettavasti voi tällä aineistolla sanoa vielä yhtään mitään.

Kysyimme seuraavan kysymyksen: "Millainen koulutus eheyttämiseesi osallistuneilla henkilöillä oli?" Antamamme vaihtoehdot olivat seuraavat (suluissa niihin tulleet vastaukset):

sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja (9)
lääkäri (1)
psykiatri (2)
psykologi (3)
psykoterapeutti (3)
muu sosiaali- tai terveydenhoitoalan koulutus, mikä? (2)
teologinen koulutus (19)
en tiedä (22)
jokin muu, mikä? (13)

Avoimiin vaihtoehtoihin tuli seuraavat vastaukset:
kouluterveydenhoitaja
teologian opiskelija
lähisukulaisia
media-alan koulutus
Puolestarukoilijat eivät tarvitse mitään koulutusta helluntaiseurakunnassa.
Ei ollut mitään ulkopuolista "hoitoa", kyse oli ihan itsenäisestä oman elämänsä rajaamisen yrittämisestä.
Ei mitään "normaalia" koulutusta tietääkseni.
pastoraalikoulutus Iso Kirja*
En ollut yhteydessä kenenkään henkilön kanssa. Yksin pohdin asiaa.
myös maallikkojen rukouspalvelu /vertaistuki
sielunhoitoterapeutti
opettaja

*Iso Kirja -opisto (nykyään IK-opisto) on kristillinen kansanopisto Keuruulla. Opiston edeltäjä oli Helluntaiherätyksen Raamattuopisto. 

Yksi vastaajista oli ollut psykiatrisessa polikliinisessa hoidossa ja psykoterapiassa, joiden tarkoitus oli lähinnä selvittää syitä, miksi hän ei hyväksynyt seksuaalista suuntautumistaan. Hoitohenkilökunta ei kuitenkaan ollut toiminut "eheyttäjänä" siinä merkityksessä kuin kyselyssä tarkoitimme. Tämän vastaajan vastauksissa on kuitenkin hyvin kriittinen sävy toimintaa kohtaan, jota hän kuvaa "käänteisenä eheytyksenä". "Sain ja saan edelleen raivokohtauksia ja itsetuhoimpulsseja kun mietin kaikkia niitä ärsyttäviä hetkiä kun joku terveydenhuollon tai yksilöterapian terapeutti on pyrkinyt manipuloimaan minua hyväksymään homouteni. Kaikki heidän ehdotuksensa ja hoitokeinonsa ovat puhdasta roskaa. Satoja tunteja, monia vuosia, useita psykologeja, lääkäreitä, terapeutteja ja lääkityksiä. Kymmenkunta itsemurhayritystä ja lisää tulossa, toivottavasti lopullinen."

Toinen vastaajista kuvaa terapiasuhdetta näin: "Terapeutti ei yrittänyt minua eheyttää, vaan se oli oma tavoite psykoanalyysilleni. Terapeutti oli hyvin ammatillinen ja kunnioittava, salliva."

Kun pudotamme näiden vastaajien eheyttämiseen osallistuneet ammattilaiset pois, voimme päivittää vastausvaihtoehtomme:

sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja (8)

lääkäri (1)

psykiatri (1)

psykologi (1)

psykoterapeutti (1)

muu sosiaali- tai terveydenhoitoalan koulutus, mikä? (2)

teologinen koulutus (19)

en tiedä (22)

jokin muu, mikä? (13) sis. mm. kouluterveydenhoitaja, sielunhoitoterapeutti, opettaja


Kysyimme myös kysymyksen: "Jos eheyttämiseesi osallistuneella henkilöllä oli jokin sosiaali- tai terveysalan koulutus, harjoittiko hän eheytystoimintaa ammattinsa puitteissa?"

Kolme vastaajista kertoi eheytyksen tapahtuneen (sosiaali- tai terveysalan) ammattiroolissa. Näitä ammattilaisia olivat lääkäri, psykiatri, psykologi sekä sairaanhoitaja/terveydenhoitaja. Lääkäri eheyttäjänä ajoittui vuosille 1980-90. Psykiatrin ja psykologin ilmoitettiin toimineen ammattiroolissaan eheyttäjinä ajanjaksolla 1990-2000. Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja ajoittui vuosille 2017-2018.

Ylempänä linkittämässämme artikkelissa Valviran terveydenhuollon valvontaosaston johtaja Tarja Holi toteaa: "Asiakkaalle on oltava täysin selvää, hakeutuuko hän terveydenhuollon palveluja saamaan vai jotain muuta palveluja." Kyselyymme vastasi 11 ihmistä, jotka eivät olleet varmoja, tapahtuiko eheytys ammattiroolissa vaiko ei. Kuusi näistä epätietoisista vastaajista ilmoitti, ettei tiennyt (ainakaan kaikkien) eheytykseensä osallistuneiden koulutustaustaa, kuusi ilmoitti koulutukseksi teologisen. Huom. jotkut vastaajat ilmoittivat useampia koulutuksia. Yksi ei vastannut aiempaan koulutusta koskevaan kysymykseen.

Ammattiroolin suhteen epävarmoista vastaajista neljä ilmoitti selkeästi, että eheyttämiseen osallistuneilla henkilöillä oli sosiaali- tai terveysalan koulutus. Kolme vastaajaa ilmoitti koulutukseksi sairaanhoitajan/terveydenhoitajan, yksi muun sosiaali- tai terveydenhoitoalan koulutuksen. Kaikki eivät halunneet kertoa ajanjaksoa, jolle eheytymisyritykset ajoittuivat. Yksi vastaajista ilmoitti vuodet 2000-2005, yksi vuodet 2010-2016.

Ammattiroolit ja kyselyn vastaukset ovat herättäneet meissä paljon keskusteluita ja pohdintoja. Kysymys eheytyksestä on monimutkainen, mistä kertoo mm. saamamme vastaus, jossa "käänteinen eheytys" koettiin ärsyttävänä ja jopa itsetuhoisia impulsseja nostavana.

Aiheesta on keskusteltu pitkään eri puolilla maailmaa. Washington Timesissa vuonna 2006 ilmestyneen artikkelin mukaan APA:n (American Psychological Association) presidentti Gerald P. Koocher lausui näin: "Täydellisessä, monipuolisessa terapeuttisessa suhteessa terapeutin velvollisuus on aina kunnioittaa potilaan valintaa ja auttaa potilaita saavuttamaan päämääränsä. - - Tulen aina kannattamaan sitä erittäin tärkeää seikkaa, että tarjoamissamme palveluissa tulee tarkoin noudattaa potilaiden toiveita."

Jos potilaan päämäärä on muuttua homosta heteroksi, mitä terapeutti voi tehdä? Voiko hän aidosti tukea asiakasta päämäärässä, jonka uskoo mahdottomaksi?

Onkin tärkeää pohtia, mistä syntyy halu muuttua heteroksi. Koocher jatkaa lausuntoaan näin: "Kun kyseessä on seksuaalinen suuntautuminen, terapeutin on oltava varma siitä, että potilaan halu muuttua ei johdu ympäröivän homofobisen yhteisön asettamista paineista, koska terapia ei muuta sosiaalisia ennakkoluuloja."

Käsite "homofobinen ympäristö" olisi sitten erillisen pohdinnan aihe. Eihän ympäristön tarvitse olla edes kovin homokammoinen, mutta sen normitukset ja paineet vaikuttavat silti. Omaan kyselyymme vastanneista 13 ilmoitti eheytyksen olleen ei-vapaaehtoista. 36 ilmoitti sen olleen vapaaehtoista, mutta mukana oli myös ulkopuolista painetta.

Ammattiroolien ja eheytyksen suhde oli pieni osa kyselystämme, ja totesimme, että tästä tarvittaisiin paljon kattavampi ja isompi selvitys, johon pienillä toimijoilla ei ole resursseja. Saamme toivottavasti heittää jossain vaiheessa pallon vaikkapa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Tässä vaiheessa kyselyn pohtiminen tuntuu sukellukselta tuleen.



  

Terveisiä Setan edarista! (+asiaa eheytyksestä)

Viikonloppuna Tampereelle, Varalan urheiluopistoon oli kerääntynyt yli seitsemänkymmentä aktivistia ja Setan jäsenjärjestön edustajaa eri pu...