Lahes

Viime viikonloppuna ajoimme Lahti Prideen auto täynnä esittelypöytää, äänentoistolaitetta, banderollia ynnä muuta asianmukaista tavaraa. Äänentoistolaite valitettavasti vähän nikotteli, mutta muu tarpeisto tuli hyvin käyttöön. Tosin torijuhlassa pöytämme tavarat menivät vinksin vonksin useampaan otteeseen. Esitteemme muuttuivat välillä lentolehtisiksi, ja noukimme kylttejämme torikiveykseltä, kunnes viritimme ympäristöömme riittävän järeät teippaukset, sidonnat ja painot.

Tärkeää oli pitää huolta myös itsemme ravitsemisesta. Kuvassa Peik ja hänen toinen aamiaisensa.

Pridet tuntuvat meistä tuiki tutuilta ja jopa arkisilta tapahtumilta. Lahdessa saimme kuitenkin hyvän muistutuksen siitä, että näin tämä ei ole kaikille. Pride-kulkueeseen osallistuminen on monelle iso juttu. Se voi hermostuttaa ja pelottaakin. Moni ei leimaantumisen pelossa edes harkitse osallistumista. Niin kauan kuin yksikin miettii tällaista, Pride-tapahtumia tarvitaan. 

Kirkko (siis evankelis-luterilainen) oli vahvasti näkyvillä tässäkin Pride-juhlassa. Papit marssivat, Tulkaa kaikki -liike kyseli ihmisten toiveita. Joku toivoi kirkon polttamista, mutta yleensä esille tuli sellaisia asioita kuin inhimillisyys, avoimuus, hyväksyntä, järjen ja sydämen käyttö. Se ettei kirkko eristäydy omien turvallisten suojamuuriensa taakse. Että uskalletaan tuomita uskonnon nimissä tehty syrjintä ja suvaitsemattomuus. 

Osana Lahti Pridea on näyttely nimeltä Sukupuolena ihminen. Näyttelyn on koonnut vastaavan niminen projekti, jossa dokumentoidaan transsukupuolisten ihmisten elämää eri puolilla Suomea. 

Projektiin osallistunut Elise, 46, kertoo elämästään uskovana transnaisena. Eliseä esittävä kuva yllä on näyttelyn sivuilta. 

Me hankkeessa yritämme tarttua aiheeseen "eheytys" eli seksuaalisuuden ja sukupuolen muutospyrkimykset. Elisen kommentti osui tähän hienosti: 

Mä tiedän, että mä olen monella tavalla rikkinäinen ja tarvitsen muutosta. Mutta mä en halua antaa Jumalalle karttaa, että teepäs musta tällainen, koska mä tiedän, että Hän tuntee mut paljon paremmin kuin minä itse.

Jos aikoinaan olisi tapahtunut niin kuin mä rukoilin, niin musta olisi moneen kertaan hävinnyt transihmisyys kokonaan. Mutta Hän vastasi rukouksiini kun rukoilin, että tee Herra niin kuin haluat. Ja niin mä jätin pelon ja kaappielämän. Siksi mä nykyään rukoilen jatkuvasti, että tee Herra mitä haluat. Että mä haluan muuttua, mutta muuta Sinä niin kuin Sinä haluat.

Tärkeä puheenvuoro, kun pohditaan sellaisia kysymyksiä kuin rikkinäisyys, muuttuminen, uskon varassa eläminen. 

Kiitos, Lahti Priden järjestäjät!